fbpx

Helsinkiläinen Amorphis on Suomen tunnetuimpia metalliyhtyeitä. Yhtye on toiminut vuodesta 1990 ja nyt vuonna 2020 yhtye juhlistaa 30-vuotista taivaltaan. Tosin koronavirus on aiheuttanut keikkaileville muusikoille joutilasta aikaa, koska yleisötapahtumia ei olla järjestetty. 

Amorphis -yhtyeen kitaristi Tomi Koivusaari otti yhteyttä toistuvan ja vuosia jatkuneen oikean yläraajan kyynärpääkivun takia. Kyynärpääkipu oli tullut ja mennyt vuosien saatossa joitain kertoja niin, että kipuepisodi oli kestänyt puolisentoista vuotta kerrallaan. Tällä kertaa Tomi ajatteli, että niin pitkään ei odotella vaan kivulle täytyy systemaattisesti tehdä jotain. Kun ammattina on kitaran soittaminen ja paljolti yleisön edessä, on yläraajojen moitteeton toiminta ensiarvoisen tärkeää.

 

SHOCKWAVEA AKUUTTIIN TENNISKYYNÄRPÄÄKIPUUN

Tomin fysioterapiaprosessi alkoi alkuvuodesta 2020 perinteisellä fysioterapian vastaanottokäynnillä, jossa todettiin klassinen tenniskyynärpääkipu. Kyynärpääkipua hoidettiin muutamalla käynnillä Shockwave -paineaaltohoidon avulla ja se auttoikin mukavasti. Lisäksi totesimme, että käsi on ollut kovalla rasituksella joten lyhyt, jokseenkin totaalinen lepojakso voisi olla kuin virkistävä suihku ylirasituksesta kärsiville kyynärpään kudoksille. Seuraava ongelma oli kuitenkin jo oven takana, nimittäin erittäin intensiivinen Euroopan kiertue. Kuinka ollakaan, kyynärpää kipeytyi kiertueen aikana kovin ja tilanteessa palattiin lähtöpisteeseen ellei jopa otettu hieman takapakkia.

 

 

TENNISKYYNÄRPÄÄN AIHEUTTAMAN KIVUN HOIDOSSA KUORMITUKSEN OPTIMOIMINEN ON KAIKEN KESKIÖSSÄ

Pian kiertueen jälkeen iski korona. Puhuimme kitaristin kanssa siitä, mikä tenniskyynärpääoireiston kuntoutuksessa on tärkeintä ja se on ilman muuta kuormituksen optimoiminen ja systemaattinen kudosten vahvistaminen. Koska paikan päällä tapahtuvan fysioterapian vaikutus pidemmällä aikavälillä on lähinnä marginaalista, sovimme, että kuntoutusprosessi toteutetaan etäfysioterapian keinoin. Toki koronan aiheuttamilla rajoituksilla oli osuutensa etäfysioterapian valintaan. 

Kyynärpääkivun ollessa pahimmillaan sovimme parin viikon lepojaksosta, mikä tarkoitti niin paljon huilia suunnilleen kaikesta mahdollisesta kuormituksesta kuin suinkin. Se kannatti, sillä sen jälkeen pääsimme kiinni systemaattiseen harjoitteluun huomattavasti vähäisemmällä kyynärpääkivulla. Alussa sovimme parin kuukauden kitaransoittotauosta, sillä soittaminen oli eniten kipua tuottava asia. Toisaalta korona perui esiintymiset keväältä kokonaan, joten tauon pitäminen kitaran soitosta siltä osin onnistui helposti. 

 

KYYNÄRPÄÄKIPU HELPOTTUU – KITARAN SOITTOA TUKEVAA HARJOITTELUA LEVON SIJASTA

Prosessi eteni etäyhteyden avulla pieniä teknisiä pulmia lukuunottamatta erinomaisesti. Kuormitusta nostettiin pikkuhiljaa kesän aikana edeten kevyistä venytysharjoitteista kyynärvarren lihasten nopeus- ja nopeuskestävyysharjoitteisiin. Heinä-elokuun vaihteessa suoritettiin kitaristin Grande Finale, joka tarkoitti kolmen viikon kiertuetta simuloivaa soittomäärää, jota jopa hieman liioiteltiinkin. Elokuun puolivälissä tapasimme taas kitaristi Tomi Koivusaaren kanssa fysioterapiavastaanotolla ja mukava oli nähdä hymyilevä metallimies kivuttoman kyynärpään kanssa. Tomi kertoi harjoittelun ilman muuta jäävän rutiiniksi, koska kyynärpääkivun poistumisen lisäksi harjoittelu on tuonut kitaran soittamiseen helppoutta, kestävyyttä ja nopeutta. 

Tenniskyynärpään fysiotrapiaprosessin aikana kävimme läpi useita tekijöitä, jotka ammattikitaristilla voivat tämän kaltaisiin yläraajaongelmiin johtaa. Kirjallisuutta kitaristin kyynärpääkivusta periaatteessa löytyy, mutta tutkimukset koskevat valtaosaltaan klassista kitaraa ja klassista musiikkia. Vain pienessä osassa artikkeleista puhutaan sähkökitarasta ja pop- ja rockmuusikista. Yhtä kaikki, myös klassisen musiikin puolelta tehdyt johtopäätökset ovat sovellettavissa raskaampaan musiikkiin: soittomäärä, ohjelmiston pituus ja vaativuus, puutteellinen yläraajojen alkulämmittely (ammattimainen soittaminen on fyysinen suoritus), puutteet soittotekniikassa sekä itse soittimen säädöt ovat osatekijöitä, jotka ammattimaisessa kitaransoitossa voivat alkaa pitkällä aikavälillä aiheuttamaan yläraajaongelmia. Eräässä kirjallisuuskatsauksessa oli mainittu, että kyynärpääkipua on erityisesti klassisen kitaransoiton opiskelijoilla, joilla harjoitusmäärät saattavat nousta erittäin korkeiksi samalla, kun ohjelmisto muuttuu koko ajan vaativammaksi.

 

FYSIOTERAPEUTILLE ARVOKASTA OPPIA KIERTUEKITARISTIN FYSIOTERAPIASTA 

Mitä kuntoutus käytännössä piti sisällään? On muistettava, että tenniskyynärpää (hienommalta nimeltään lateraalinen epicondylalgia) tuppaa paranemaan itsestään. Kuitenkin, jotta vaivasta kärsivä henkilö voi harjoittaa ammattiaan tai harrastustaan, täytyy kipua jollain tavoin hillitä ja pidemmällä aikavälillä kudoksia vahvistaa niin, että kudosten kuormituksensietokyky muuttuu paremmaksi ja vaiva ei uusisi. On myös huolehdittava kyynärvarren lihaksiston ylittävien nivelten eli kyynärnivelen ja ranteen liikkuvuudesta. Oli ihailtavaa huomata, kuinka pedantisti ammattimuusikko suhtautui fysioterapeutin ohjeistuksiin ja kuinka kuormituksen määrästä ja laadusta ja vaivan patofysiologiasta voitiin käydä hyvää keskustelua. Uskonpa, että prosessin aikana fysioterapeutti oppi paljonkin muusikon rasitusperäisen yläraajaongelman kuntoutuksesta sekä kiertuemuusikon arjesta ja toisaalta muusikko taas siitä, että fysioterapian keinoin ja ennen muuta harjoittelun järkevällä ajastamisella ja annostuksella saadaan pysyviä tuloksia aikaan. 

 

Kitaristi Tomi Koivusaari kuvailee itse fysioterapiaprosessia seuraavasti:

”Bändimme keikkatahdilla ja kilsoilla yksi ammattitauti on käsien rasitusvammat. Olen niitä muutaman läpikäynyt ja yleensä ne ovat kestäneet n. 1,5 vuotta kerrallaan. Aikaisemmin olen kokeillut mm urheiluhierontaa, osteopatiaa, tulehduskipulääkekuuria, lepoa, kortisonia… mutta toimivin on tainnut olla aika. Lepoon kun ei oikein tässä hommassa ole kunnolla mahdollisuutta. 

Syksyllä 2019 oikeaan käteeni iski jälleen rasitusperäinen kipu, tenniskyynärpää. Se oli varmasti yhteisseurausta sadoista keikoista viime vuosien aikoina ilman isompia taukoja, sulkapalloharrastuksestani eikä asiaa varmastikaan auttanut edellisenä kesänä hankkimani kesämökin terassin rakennuspuuhat sun muut moottorisahojen ja maalipensseleiden kanssa heilumiset. Keväällä 2020 koronan iskiessä työni kimppuun aiheuttaen lähemmäs sadan keikan peruuntumisen ajattelin, että nyt olisi aikaa ja oiva tilaisuus saada kyynärpää taas kuntoon, ei nimittäin ole kovin mukavaa puuhaa soittaa joka ilta kipeällä kyynärpäällä. Jahka siis keikat joskus jatkuisivat.

Hakeuduin tuttavani suosituksesta Movement Fysioksen fysioterapeutti Antin vastaanotolle. Kyynärpää tutkittiin ja kivun hoito aloitettiin. Sain käteeni shockwave-paineaaltohoitoa, lihaskäsittelyjä sekä akupunktiota. Kaikista tuntuikin olevan välitöntä helpotusta, ainakin kyynärpään leposärky hellitti. Kuitenkin rasitus ja varsinkin Euroopan rundi alkuvuodesta aiheutti sen, että kipu palasi. Kun koronan takia pian tuntui sopimattomalta nähdä fyysisesti ylipäänsä ketään, Antti ehdotti kokeilua, jossa kyynärpään hoito tapahtuisi etänä, läppärin kautta tapaamisilla. Antti teki minulle videoita kyynärpään harjoite-liikkeistä, joita minun piti lähes päivittäin tehdä. Liikkeet ja harjoitteet oli suunniteltu niin, että niitä oli mahdollista tehdä oikeastaan missä vaan. Harjoitteisiin ei tarvittu sen erikoisempia apuvälineitä ja minä treenailinkin suurimman osan ajasta kesämökillä. Painoina käytin mm. vasaraa ja vesipulloa. Muutamat harjoitteista jäivät mieleen ja rutiiniin ikäänkuin itsestään ja helposti, lähinnä juuri ne apuvälineettömät, joita oli helppo tehdä vaikka televisiota katsellessa. Harjoitteiden tekeminen meinasi unohtua sitä mukaa, kun kipu alkoi hellittämään eikä kyynärpää ollut enää mielessä koko ajan. Viikottaiset etäyhteydet auttoivat kuitenkin pitämään kyynärpään kuntoutuksen mielessä. Nyt elokuussa 2020 n. 4 kk fysioterapian aloittamisen jälkeen kyynärpää on täysin kunnossa ja kivuton.Sitä on testattu sulkapalloilulla ja parilla keikallakin. Aion jatkaa osaa harjoitteista perusrutiineina jatkossakin ennaltaehkäisevässä mielessä.”

 

Kirjoittaja: 

Antti Marttinen
Fysioterapeutti OMT

 

Lainaus tekstissä:

Tomi Koivusaari
Muusikko, Amorphis -yhtyeen kitaristi

 

Yläkuva:

Tomi Koivusaari Tuska 2019 -festivaalilla, kuvaaja Jaakko Manninen

 

Voit katsoa kappaleen ”Amongst Stars” musiikkivideon tästä:

 

 

Lähteet:

Bosi, B. Becoming a healthier guitarist: Understanding and addressing injuries. 2016. Candidate for the Doctor of Musical Arts Degree, University of Missouri-Kansas City

Vicenzino, B. Lateral epicondylalgia: A musculoskeletal physiotherapy perspective. 2003. Manual Therapy. 

https://www.raynersmale.com/blog/2017/2/10/lateral-epicondylalgia-treatment-considerations Text by Sian Smale. 2017.

Jaa tämä: