Noin miljoona suomalaista kärsii tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamasta kivusta, joka vaikuttaa tuottavuuteen, työkykyyn ja työhyvinvointiin. Usein tuki- ja liikuntaelinsairaudet ilmentyvät yrityksille merkittävinä kustannuksina ja ne kasvattavat merkittävästi työkyvyttömyyseläkeriskejä. Lisäksi ne ovat pitkäkestoisia ja madaltavat henkilöstön tuottavuutta. Tilastollisesti näyttää siltä, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyyseläkeriski kohoaa 35 ikävuodesta lähtien. On erikoista, että yritysten työkyky- ja työterveyshuollon investoinneista vain pieni osa kohdennetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn tai kuntoutukseen. (Tuki- ja liikuntaelinliitto ry, Työterveyslaitos)
On tavallista, että n. 10% henkilöstöstä aiheuttaa lähes kaikki yrityksen tuki- ja liikuntaelinperäiset sairauspoissaolot. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia on pyritty ennaltaehkäisemään muun muassa koko henkilöstölle kohdennetuilla kannustimilla, ergonomiapanostuksilla ja erilaisilla liikuntaeduilla.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiryhmät voidaan kartoittaa organisaatiotasolla
Akuuteista tai kroonisista kivuista kärsivät voidaan yleensä luokitella tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiryhmiin. Riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä voi olla haastavaa sitouttaa yleisillä tyhy-kampanjoilla tai ryhmille kohdennetuilla kannustimilla.
Työterveyshuollon tavoitteena on tunnistaa riskiryhmään kuuluvat ja puuttua työkykyriskeihin jo varhaisessa vaiheessa. Tyypillisesti fysioterapiassa on pyritty erilaisin hoitokeinoin vähentämään kipua ja parantamaan toimintakykyä niin, että omaharjoittelu voisi toteutua jatkossa mahdollisimman hyvin. On tavallista, että kivusta kärsivät henkilöt ohjataan fysioterapiaan 3-5 hoitokerran jaksolle. Kuitenkin valtaosa tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiryhmiin kuuluvista kivuliaista henkiöistä on liikunnallisesti passiivisia, jolloin fysioterapeutin tärkeimpiä tehtäviä on motivoida, aktivoida ja tukea henkilöitä progressiivisen kuntoutuksen ja omaharjoittelun kuluessa. Jos aktiivinen omaharjoittelu ei toteudu tai harjoitteet tehdään virheellisesti, ovat fysioterapian hoitotulokset ja vaikuttavuus korkeintaan hetkellisiä. Hyvät hoitotulokset edellyttävät aktiivista harjoittelua, hyvää kommunikaatiota ja harjoitteiden opettelua yhdessä oman fysioterapeutin kanssa.
Pienetkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiryhmät muodostavat epäedullisia vaikutuksia yritysten liiketoimintaan. Työnantaja voi tarkistaa työterveyshuollon raporteista, minkä verran ja kuinka monella työntekijällä on ollut tuki- ja liikuntaelinperäisiä sairauspoissaoloja vaikkapa viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Työfysioterapia
Työfysioterapeutin työnkuvaan kuuluvat mm. työpaikkakäynnit, fysioterapeuttinen ohjaus ja neuvonta, koulutukset, liikunta- ja terveysneuvontaryhmät, liikunta- ja teemapäivät, työpaikkaselvitykset sekä ergonomialuennot.
Työfysioterapia osana työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa nopeuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoa ja mahdollistaa valmiuksia itsehoitoon, vapauttaa työterveyshuollon resursseja muuhun käyttöön ja ennen kaikkea tuo kustannustehokkuutta. Nopea pääsy työfysioterapeutille ja ripeä omahoidon tukeminen ehkäisevät oireiden pitkittymistä, vähentävät sairauslomien ja jatkotutkimusten tarvetta sekä nopeuttavat töihin paluuta. Mittaamme työfysioterapian vaikuttavuutta, raportoimme tuloksista sekä arvioimme, miten työ- ja toimintakyky on muuttunut.
Työfysioterapia on ennaltaehkäisevää toimintaa ja kuuluu lähtökohtaisesti Kelan korvausluokka I:seen.
Movement Fysioksen työfysioterapiapalvelut voidaan integroida osaksi asiakasyrityksen työterveyshuoltoa. Voimme tuottaa myös riskiryhmille TULE-kursseja ja yrityksen tarpeen mukaan toteuttaa erilaisia pilottiprojekteja tuki ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisyyn liittyen. Tärkein työterveyshuollon yhteisyökumppanimme on Täsmä Työterveys Oy.