Akillesjänteen jännetuppitulehdus eli peritendiniitti
Akillesjänteen kipeytyminen johtuu yleensä jännetupen tulehduksesta eli peritendiniitistä, mikä tarkoittaa itse asiassa jännettä ympäröivien kudosten tulehduksellista tilaa. Vaiva on yleinen ja sitä esiintyy väestötasolla kaikenlaisilla ihmisillä, niin urheilijoilla kuin vähemmän liikuntaa harrastavilla. Akillesjänteen peritendiniitti ilmoittelee itsestään tyypillisesti pitkän rasituksen, kuten patikoinnin tai juoksulenkin, jälkeen. Erityisesti juoksu kovalla alustalla väärän tyyppisillä kengillä ja nopea kuormituksen määrän ja intensiteetin muuttuminen voivat altistaa akillejänteen perintendiniitin syntymiselle. Peritendiniittikipu kehittyy usein melko nopeasti, jopa muutaman päivän aikana. Akillesjänteen alueelta voi kuulua tai tuntua narinaa kävellessä tai nilkkaa liikuteltaessa. Ärhäkämmässä tilanteessa akillejänteen ympärillä voi olla turvotusta ja punoitustakin. Tarkkaa syytä peritendiniitin synnylle ei tiedetä. Jänteen ylirasittumista on pidetty varteenotettavimpana teoriana mutta kuten edellä todettu, vaivaa esiintyy myös ihmisillä, jotka kuormittavat akillesjännettä varsin vähän.
Akuutin kivun hoidossa voi kokeilla paikallisesti hierontaa jääpalalla, kylmäpakkausta tai kylmägeeliä 10-15 min kerrallaan useita kertoja päivässä.
Kuntoutuksesta tiivistettynä:
- Pyri käyttämään hyvin istuvia ja tukevia, hyvin iskua vaimentavia kenkiä
- Kenkään laitettavasta kantakorotuksesta voi olla akuutissa kivussa apua
- Mikäli urheilu tai kuntoilu aiheuttaa kipua, voidaan harjoittelua korvata väliaikaisesti esimerkiksi vesijuoksulla, uinnilla tai pyöräilyllä
- Kuntoutuksen kulmakivenä on progressiivinen voimaharjoittelu, jota suositellaan tehtäväksi vähintään 6 vkon ajan
Akillesjänteen tendinopatia
Akillesjänteen tendinopatian tyypillinen oire on jänteen jäykkyyden tunne aamuisin tai pidemmän istumisen jälkeen liikkeelle lähtiessä. Jänne on arka ja kipeä painellen, liikkuessa ja jännettä venytettäessä. Tunnustellessa jännettä saattaa tuntua paksuuntuma itse jänteessä, mitä ei ole terveessä akillesjänteessä.
Tendinopatian hoito on ensisijaisesti fysioterapia. Potilaalle tulee tehdä oireiden perusteella yksilöllinen hoitosuunnitelma. Kulmakivi on harjoitteluterapia. Harjoitteiden tulee sopia potilaan arkeen mutta myös hoitaa itse vaivaa tehokkaasti. On myös tärkeää huomioida, millaiset mahdollisuudet potilaalla on harjoitteluun; onko esim. kuntosali käytössä vai joudutaanko kuntoutuksessa pärjäämään kotona kehonpainolla tehtävillä harjoituksilla. Harjoittelun tulee olla pitkäjänteistä ja nousujohteista. Tässä yhteydessä on hyvä tähdentää, että totaalilepo ei käytännössä koskaan paranna vaivaa vaan itse asiassa kuntoutuksen aikana on jopa suositeltavaa harrastaa liikuntaa, jota pystytään tekemään ”kivun sallimissa rajoissa”.
Joskus käy niin, että kaikesta aktiivisesta kuntoutuksesta huolimatta akillesjänteen tilanne ei juuri parane ja silloin voidaan ortopedin kanssa harkita leikkaushoitoa. Usein tilanteen pitää olla varsin vaikea ja kuntoutukseen resistentti. Näissä tilanteissa kokemukseni mukaan leikkaushoidon tuloksellisuus on varsin hyvä. Leikkaushoidon jälkeen kuntoutus on edelleen hyvin tärkeässä roolissa. Leikkaushoidon ja sitä seuranneen kuntoutuksen jälkeen potilaat pääsevät palaamaan liikuntaan ja urheiluun normaalisti mutta toki kuntoutus kestää ajallisesti pitkään.
Akillesjänteen tendinopatian kuntoutuksesta
Jos akillesjänne on kovin kivulias, on pohje-akilleskompelksin voimatreeni hyvä aloittaa staattisilla harjoitteilla:
-
- Kahden jalan varpailla seisonta
- Yhden jalan varpailla seisonta
- Pohjeprässi istuen / puoliso / sementtisäkki polvien päällä
YLEISSÄÄNTÖ ANNOSTELUUN: 45 S, 2 MIN PALAUTUS, 4 SARJAA. VOI TEHDÄ PÄIVITTÄIN. STAATTISET HARJOITTEET TOIMIVAT ERITYISESTI ALKUVERRYTTELYISSÄ.
VAIHE 2: Heavy Slow Resistance
- Yhden jalan varpaille nousu pyyhe tms kannan alla
- Smith-tanko tai pohjeprässi istuen
- Seisten tanko niskan takana pohjenousut
- Jalkaprässissä pohjenousut
YLEISSÄÄNTÖ ANNOSTELUSTA: 6-8 TOISTOA, 2 MIN PALAUTUS, 4 SARJAA. JOKA KOLMAS PÄIVÄ.
Näistä alkuvaiheen harjoitteista harjoittelu jalostuu ajan kanssa tempollisesti nopeampiin harjoitteisiin, erilaisiin askellusharjoitteisiin, pysäytys- ja suunnanmuutosjuoksuihin, hyppyihin jne. Harjoitteet ja niiden annostelu määräytyy paljolti sen mukaan, minkälaiset arjen vaatimukset akillesjänteelle ovat; onko kyseessä urheilija vai liikunnallisesti inaktiivisempi henkilö.
Akillesjänteen repeämä
Jotkut lääkeaineet näyttävät altistavan akillejsänteen repeämille etenkin yli 60-v väestössä. Repeämä tuntuu akuutisti siltä, kuin olisi saanut voimakkaan iskun pohkeeseen. Totaalirepeämä on yleensä helpohkosti eroteltavissa osarepeämästä, sillä totaalirepeämässä ihminen ei pysty nousemaan varpaille ja jänteessä on tunnettavissa kuoppa.
Rappeutuneen jänteen osarepeämät voivat selittää sitä, miksi pitkään jatkunut akillesjännekipu ajoittain pahenee. Osarepeämässä fyysinen työ ja liikunta aiheuttavat tyypillisesti kipua.
Mikäli akillesjänteen repeämää on syytä epäillä, tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäri voi todentaa tilanteen kuvantamistutkimuksilla (tyypillisesti magneettikuvaus tai ultraäänitutkimus).
Akillesjänteen totaalirepeämä voidaan nykyään hoitaa joko leikkaushoidolla tai konservatiivisesti ilman leikkaushoitoa. Valtaosa potilaista pystyy kuntoutuksen jälkeen harrastamaan liikuntaa ja urheilua normaalisti mutta on hyvä muistaa, että kuntoutus on ajallisesti pitkä. Vain 1-5 % potilaista tapahtuu akillesjänteeseen uusintarepeämä. Ne vaativat usein leikkaushoitoa.
Partielli eli osittainen akillesjänteen repeämä paranee usein konservatiivisesti eli ilman leikkaushoitoa mutta myös osittainen akillesrepeämä vaatii kuntoutusta. Lääkäri määrittelee kuvantamisten perusteella, milloin kuntoutus ja erityisesti voimaharjoittelu voidaan jänteelle aloittaa. Tyypillisesti jänteen pitää antaa parantua 2-3 kk ennen kuin kuntoutus osarepeämätapauksissa voidaan aloittaa.
Kuntoutuksen yhteydessä kannattaa paneutua myös mahdollisiin askellusvirheisiin ja jalkaterän virheasentoihin joten kuntoutukseen kannattaa hakeutua alaraajaongelmiin erikoistuneelle fysioterapeutille.
Kirjoittaja:
Antti Marttinen
ft OMT
Alaraajafysioterapeutti (SAFY)
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00901 (Haapasalo H. Akillesjänteen (kantajänteen) kipeytyminen
Radovanović, G., Bohm, S., Peper, K. K., Arampatzis, A., & Legerlotz, K. (2022). Evidence-Based High-Loading Tendon Exercise for 12 Weeks Leads to Increased Tendon Stiffness and Cross-Sectional Area in Achilles Tendinopathy: A Controlled Clinical Trial. Sports Medicine-Open