Plantaarifasciitin pääasiallinen aiheuttaja on askelluksen ongelmatiikka, joten kuntoutuksen kulmakivenä ovat kävelyharjoitteet. Kävelyharjoitteissa piilee kuitenkin ongelma, sillä kivuliaalla kantapäällä askellusharjoitteiden tekeminen on erittäin epämiellyttävää, kenties melko tehotonta tai joissain tapauksissa niiden tekeminen ei onnistu kivun takia lainkaan. Siksi kivun hoito on kuntoutuksen alkuvaiheessa erittäin tärkeää, jotta syyn korjaamiseen päästään käsiksi. Kivun hoitoon voidaan käyttää teippauksia ja tukipohjallisia erityisesti silloin, kun potilas on arjessaan jalkojen päällä paljon kengät jalassa. Shockwave-hoidosta on myös näyttöä tehokkaana kivunhoitokeinona plantaarifasciitissa. Kivun hoitokin voi olla haastavaa erityisesti silloin, kun tilanne on jo kestänyt pitkään, potilas on arjessaan paljon jalkojen päällä ja potilaalla on runsaasti liikapainoa. Näissä tilanteissa kivun hoitoonkaan ei oikein ole pikakonsteja vaan tilannetta voidaan joutua rauhoittelemaan pitkiäkin aikoja. Esimerkiksi tukipohjallisia voidaan joutua käyttämään pitkiä aikoja ja sitä kautta saadaan arkeen myös askelluksen ja kävelyn harjoittelua. Pahimmillaan taustalla voi siis olla jopa vuosikymmenten liiallinen tai virheellinen jalan kuormittuminen. Olisi siis kenties liikaa fysioterapeutilta luvattu, että vaiva taatusti hoituu. Todennäköisesti sitä kuitenkin voidaan helpottaa ja mielestäni aina kannattaa yrittää!
Plantaarifasciitin hoitokeinoista
Hyvää tutkimusnäyttöä plantaarifasciitin hoidoksi on seuraavista hoitokeinoista: tukipohjalliset, venyttely, manuaalinen terapia, teippaus, yölasta / -sukka, voimaharjoittelu sekä shockwave-terapia.
Tukipohjalliset
Tukipohjallset tarjoavat erityisesti kivuliaissa tilanteissa välittömän kivun helpottumisen seistessä ja kävellessä. Kuitenkin, todella kivuliaissa tilanteissa jalkapohjan kudokset eivät siedä oikein edes pohjallista. Nämä tilanteet ovat kuitenkin onneksi harvinaisia. Nykyään markkinoilla on myös erittäin hyviä valmispohjallisia ja ne voivat toimia kivun hoidossa aivan yhtä tehokkaasti kuin yksilöllisesti valmistetut pohjallisetkin. Lähteestä ja toki vaivan laadusta riippuen pohjallishoitoa tulisi jatkaa 3-12 kk. Pohjallisterapian haaste on, että pohjallisten tulisi kuitenkin olla dynaamiset eli jossain määrin joustavat mutta kuitenkin napakat erityisesti, jos pohjallisilla olisi tarkoitus voida harrastaa liikuntaa.
Venyttely
Jalkapohjan kudosten venyttelystä on siis tutkimusnäyttöä ja sitä suositellaan hoito-ohjeistuksissa mutta oma kliininen kokemukseni on, että sitä ei voi edes verrata pohjallisterapiaan vaikuttavuudessa. Venyttelystä on eniten hyötyä aamuisin ennen ensimmäistäkään askelta (kts kuva alla). Venytys tehdään voimakkaasti mutta ei repivästi. Venyttelyn suhteen pohdintaa aiheuttaa erityisesti se, että suurin hyöty siitä saadaan aamuisin tehtynä ennen ensimmäistäkään askelta. Voidaanko venyttelyllä siis korvata hankala ja kalliskin yölastahoito, josta tekstissä tuonnempana?
Manuaalinen terapia
Pohkeen ja jalkaterän fascia- ja triggerkäsittelyt näyttäisivät olevan plantaarifasciitin kivun hoidossa hyödyllisiä. Käytännön ongelma suhteessa tutkimusnäyttöön kuitenkin on, että tutkimuksissa käsittelykertojen määrä on usein suuri (> 10) eli manuaaliseen terapiaan perustuva plantaarifasciitin hoito tulisi potilaalle suhteettoman kalliiksi. Nilkan ja jalkaterän liikkuvuuden merkityksestä plantaarifasciitin synnyssä ja ylläpysymisessä kiistellään. Usein potilailta löytyy tutkittaessa ongelmia nivelliikkuvuuksissa ja voi olla hyödyllistä pyrkiä mobilisoimaan ja manipuloimaan liikkuvuutta paremmaksi. Erityisesti nilkan takaosan nivelistön käsittelystä näyttäisi olevan hyötyä plantaarifasciitin kuntoutuksessa.
Teippaus
Teippaus on erittäin tehokas keino hoitaa plantaarifasciitin aiheuttamaa kipua. Itse käytän teippausta yleensä testimielessä: jos teippaus toimii, pitäisi pohjallisterapiankin toimia. Teippauksen etuna verrattuna pohjalliseen on se, että se tukee jalkaa silloinkin, kun ei ole kenkä jalassa, esim. kotona ollessa. Teippaus on hyvä opettaa potilaalle itselleen, sillä sen voi aivan hyvin tehdä itsekin tai ainakin perheenjäsenen avustamana. Teippauksessa on toki hankaluuteensa ja ne liittyvät ennen muuta siihen, että teippausta voidaan joutua käyttämään melko pitkiäkin aikoja eikä iho sitä välttämättä siedä. Tätä taas ei pohjallisen kanssa tapahdu. Toinen kysymys on myös, pitäisikö teippiä pitää myös yöllä. Se lisää ilman muuta ihon ärsytystä mutta toisaalta poistaa päivittäisen teippauksen tarpeen. Itse ohjaan useimmiten, että teippiä voi pitää ympärivuorokautisesti mutta yön suhteen myös toisenlaisia näkemyksiä kuulee esitettävän.
Yölastan käyttö
Plantaarifasciitin yhteydessä plantaarifasciaan syntyy microtraumoja. Yön aikana levossa tapahtuu näiden microtraumojen paranemisprosessia. Normaalisti ihiminen nukkuu niin, että jalkapohjan kudokset ovat lyhentyneessä tilassa. Usein plantaarifasciitin oirekuvassa primääri ongelma on aamun ensimmäisten askeleiden aikainen kova kipu. Yölastan (tai -sukan) avulla estetään jalkaterän lyhentynyttä asentoa yön aikana, jolloin aamun ensimmäisten askeleiden aiheuttama venytys ei ole niin kova ja uudiskudoksen vaurioitumista ei tapahdu yhtä herkästi. Tutkimusnäyttöä on erityisesti siitä, että yölastan käytöstä on hyötyä osana hoitokokonaisuutta. Oma kokemukseni on, että yölasta vie aamukipua erittäin tehokkaasti. Se on sinänsä erittäin hyvä asia, mutta toisaalta aamukivun poistumisen jälkeen motivaatio kuntoutuksen jatkamiseen kärsii. Kuntoutusta kuitenkin kannattaisi jatkaa, jotta vaivan uusimisriskiä saataisiin pienennettyä.
Voimaharjoittelu
Rathleff ym julkaisivat 2014 RCT-tutkimuksen 12 kk:n seurannalla. Sen pohjana ollut harjoitusohjelma on sittemmin ollut varsin yleisessä käytössä. Koska harjoitusohjelmasta löytyy Youtubesta erinomainen video, en ryhdy ohjelmaa tähän erikseen avaamaan vaan voit katsoa ohjelman kulun oheisesta videoklipistä:
Oma kliininen kokemukseni harjoittelun suhteen on, että tuloksia harvemmin tulee ensimmäisten viikkojen aikana ja se usein tarkoittaa sitä, että potilaat luovuttavat melko nopeasti.
Usein kysytään, saako harjoittelu tuottaa kipua. Ehdoton sääntö on, että harjoittelun jälkeen (24 h) kipu ei saa olla kovempaa kuin harjoittelua edeltävästi.
Harjoittelun ongelma on, että meillä ei ole riittävästi tietoa siitä, miten harjoitusvaste tulee säilymään pitkällä aikavälillä (6-12 kk) harjoittelun päättymisen jälkeen. Kukaan ei nimittäin tule näitä harjoituksia loputtomasti tekemään. Kuitenkin, vaikka näyttö ei välttämättä harjoittelun suhteen olekaan aivan älyttömän vahvaa, voidaan silti yleisellä tasolla todeta, että toki harjoittelu vahvistaa kudoksia kestämään rasitusta paremmin.
Aivan uusimmat tutkimuskoosteet vuodelta 2023 ovat siis jossain määrin kumonneet voimaharjoittelun merkitystä plantaarifasciitin kuntoutuksessa. Sen sijaan äärimmäisen tärkeiksi asioiksi kuntotuksessa näyttäisivät nousevan potilasohjeistus (mistä plantaarifasciitissa on kysymys ja mitä sille voi tehdä) sekä kantapehmusteen ja / tai tukipohjallisen käyttö. On kuitenkin muistettava, että harjoittelun ei missään nimessä ole todettu olevan hyödytöntä, sen merkitystä on kenties takavuosina ylikorostettu.
Shockwave-terapia
Shockwave toimii erityisesti plantaarifascia- ja jänneongelmissa. Usein pitkäkestoisissa tilantessa vaiva on ikään kuin stand by -tilassa: vaiva ei itsestään mene sen paremmaksi tai huonommaksi vaan oireilee samalla tavalla viikosta tai kuukaudesta toiseen. Toisin sanottuna kroonisessa tilanteessa elimistö ei pysty enää itse vaivaa parantamaan. Paikallinen ”shokkihoito” voi kuitenkin saada elimistön puolustusjärjestelmän kiinnostumaan tilanteesta enemmän. Shockwavella on todettu olevan hyvä paikallinen kipua lievittävä vaikutus ja näin ollen sen käyttö varsin usein mahdollistaa askellus- ja lihasvoimaharjoitteiden tekemisen eli päästään kivunhoidolla käsiksi itse juurisyyhyn, jotta vaiva myös pysyisi pois.
Shockwave-hoidossa annetaan lyhytkestoisia, voimakasintensiteettisiä iskuja kudoksille runsas määrä lyhyessä ajassa, mikä aiheuttaa elimistöllä paikallisen shokkireaktion. Yleensä hoito plantaarifascian insertioalueelle on n. 2000-3000 iskua kerrallaan ja sitä voidaan toistaa suunnilleen viikon välein.
Eräässä toisessa uudessa tutkimuskatsauksessa 2023 tehtiin uusimpien tutkimusten tulosten pohjalta hoitosuositusta, jossa shockwave nähtiin vaikuttavana tekijänä yhdessä askellus- ja lihasvoimaharjoitteiden kanssa.
Mitä voin tehdä plantaarifasciitille itse?
On hyvä muistaa, että plantaarifasciitti ei ole tulehdus sanan varsinaisessa merkityksessä, joten tulehduskipulääkkeet, kylmä ja lepo auttanevat varsin huonosti. Sen sijaan kannattaa liikkua mutta liikkumisen aiheuttamaan kipuun kannattaa siis käyttää erilaisia apukeinoja, kuten pohjallisia, silikonipehmustetta tms. Sen sijaan kuormituksen määrää ja intensiteettiä varmastikin kannattaa vähentää; voidaanko vähentää askeleita arjessa, voiko juoksija miettiä kokonaiskilometrimääriä tai juoksuvauhtia jne. Myös yleiset paranemisprosessin edellytykset kannattaa optimoida. Näitä ovat mm. riittävä uni, terveellinen ravinto, muun ylimääräisen stressin välttäminen jne.
Tehokas itsehoitokeino on edellä kuvattu jalkapohjan kudosten venytys. Venytys saa olla varsin napakka. Annosteluna on 10 x 10 s pito venytyksessä. Tee 3 kertaa päivässä. Päivän ensimmäinen venytys olisi hyvä olla heti aamulla ennen kuin otat edes ensimmäistä askelta.
Toisena itsehoitokeinona suosittelen ilman muuta edellä mainittua Rathliffen harjoitusohjelmaa. Siinä tärkeää on, että se on ihan oikeaa voimaharjoittelua ja sen pitää näin ollen olla progressiivista eli vaikeustaso kasvaa ajan mittaan. Vinkki: pidä harjoituspäiväkirjaa: toistot, sarjat, mahdolliset lisäpainot sekä fiilis, miltä harjoitus tuntui tehdessä sekä 24 h harjoituksen jälkeen (esim. liikennevaloilla: vihreä = tuntui hyvälle, keltainen = vähän niin ja näin, punainen = tuli kipua ja / tai tuntui tosi raskaalle).
Plantaarifasciitin kuntoutus vaatii runsaasti aikaa ja kärsivällisyyttä. Kuitenkin yhtenä tärkeimmistä kuntoutuksen kulmakivistä on tuoda potilaalle tietoa vaivasta sekä siitä, mitä sille voi tehdä. Toivottavasti tämä plantaarifasciitin kaksiosainen blogiteksti täyttää oman osansa potilasedukaatiosta.
Kirjoittaja:
Antti Marttinen
Fysioterapeutti OMT
Alaraajafysioterapeutti (SAFY)
Lue lisää juoksijan alaraajaongelmista ja fysioterapiasta: