AKILLESJÄNNEONGELMAT JA FYSIOTERAPIA – ONKO SHOCKWAVE -PAINEAALTOHOIDOSTA LISÄHYÖTYÄ KUNTOUTUKSESSA?
Tutkimusten mukaan 5 vuoden seurannassa 65% akillestendinopatiapotilaista, joita on kuntoutettu progressiivisella harjoittelulla, ovat täysin kuntoutuneita ja oireettomia. Tässä blogitekstissä käydään läpi shockwaven eli ESWT-hoidon roolia akilleskuntoutuksessa erityisesti silloin, kun harjoittelu ei ole syystä tai toisesta ollut riittävän tuloksellista. Joidenkin lähteiden mukaan juoksuharrastajista n. 10%:lla on akillestendinopatia, joka voi vaatia pitkän kuntoutuksen ja olla juoksijalle turhauttavaa.
Akillestendinopatiassa shockwave-hoitoa kipuun ja progressiivinen kuormitus jo alkuvaiheessa
Valtaosa akillesjännepotilaista hyötyy harjoittelusta erityisesti silloin, kun potilas on ohjeistettu kuormitukseen hyvin ja paluu esimerkiksi juoksuun tai palloilulajeihin tehdään porrastetusti. On kuitenkin pienempi ryhmä potilaita, jotka hyötyvät lisäksi jostain muusta, esimerkiksi shockwave- eli ESWT-terapiasta.
Mitä on shockwave ja miten sitä akillesjänteen kuntoutuksessa hyödynnetään?
Shockwavea on käytetty alun perin munuaiskivien hoitoon. Movement Fysioksella on käytössä radiaalinen shockwave-laite, joka on yleisesti käytössä tuki- ja liikuntaelinongelmien hoidossa. ESWT-stimulaation vaikutuksista on esitetty erilaisia hypoteeseja mutta ESWT:n tarkat vaikutusmekanismit eivät ole tiedossa.
Yhtä kaikki, on jo runsaasti RCT-tutkimuksia siitä, että shockwavesta voi olla apua kroonisen akillestendinopatian hoidossa. Lisäksi tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että kuormituksen ja shockwaven yhdistelmä on tehokkampaa kuin pelkkä kuormitus. Shockwave-hoidosta ei ole raportoitu haittavaikutuksia ja sen on osoitettu olevan turvallinen ja varteenotettava akillestendinopatian hoitokeino.
Shockwave-hoito akillesalueelle kestää muutamia minuutteja fysioterapeutin määritellessä annostelun yksilöllisesti tilanteen mukaan. Annostelu perustuu siihen, kuinka kivulias tilanne on ja mikä on sen kroonisuusaste. Satuttaminen shockwavella ei ole itseisarvo vaan pyritään hakemaan annostelu, joka olisi mahdollisimman vähän epämukava potilaalle. Shockwave-hoidon jälkeen suositellaan 48 h selvästi kevennettyä kuormitusta.
Tutkimusten mukaan shockwave-hoito on turvallista. Laajassa review-artikkelissa ei raportoitu vakavia haittavaikutuksia shockwave-hoidosta.
Kuinka monta hoitokertaa shockwavea akillesjänteen fysioterapiassa tarvitaan?
Tarve on yksilöllinen. Jos potilaalla on ollut oireita yli vuoden eikä tilanne ole reagoinut kovin hyvin progressiiviseen harjoitteluun, voi olla, että hoitokertoja tarvitaan n. 5-7 kappaletta.
Yhteenvetona:
Akillestendinopatian hoito ei saa perustua shockwave-hoitoon mutta shockwave-hoito voi olla oiva lisä kuntoutusohjelmaan niin kivun alkuvaiheessa kuin kroonisissa tapauksissa. Toki shockwavesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta ennen kaikkea pidemmän aikavälin vaikuttavuudesta kroonisissa akillestendinopatiatapauksissa.
Antti Marttinen
Fysioterapeutti OMT
Urheilufysioterapeutti
Alaraajafysioterapiaan erikoistunut
LÄHTEET:
Kujala U, Sarna S, Kaprio J. Cumulative incidense of Achilles tendon rupture and tendinopathy in former male elite athletes. Clinical Journal of Sport Medicine. 2005.
Mathew B, Mast R. What are the non-surgical options for recalcitrant Achilles Tendinopathy? www.running-physio.com 2018. Luettu 16.11.2018.
Rompe J.D, Nage B, Furia J.P, Maffulli N. Eccentric loading, shock-wave treatment, or a wait-and-see policy for tendinopathy of the main body of tendo Achillis: a randomized controlled trial. The American journal of sports medicine. 2007.
Rompe J.D, Furia J, Maffulli N. Eccentric landing versus eccentric loading plus shock-wave treatment for midportion achilles tendinopathy: a randomized controlled trial. The American journal of sports medicine. 2009.
Rasmussen S, Christensen M, Mathiesen I, Simonson O. Shockwave therapy for chronic Achilles tendinopathy: a double-blind randomized clinical trial of efficacy. Acta orthopaedica 2008.
Saxena A, Ramdath Jr S, O’halloran P, Gerdesmeyer L, Gollwitzer H. Extra-corporeal pulsed-activated therapy (”EPAT” sound wave) for Achilles tendinopathy: a prospective study. The Journal of Foot and Ankle Surgery. 2011.